YEL-työtulo tarkoittaa arviota yrittäjän työpanoksen rahallisesta arvosta 12 kuukauden ajanjaksolla. Työtulon tulisi vastata kohtuullista palkkaa, joka samasta työstä maksettaisiin vastaavan ammattitaidon omaavalle työntekijälle. Työtulon määrittämisessä käytetään apuna myös tietoja saman alan työntekijöiden mediaanipalkasta, yritystoiminnan laajuudesta sekä yrittäjän ammattitaidosta. YEL-työtulo vaikuttaa niin yrittäjälle kertyvän eläkkeen määrään kuin esimerkiksi työttömyysturvaan sekä sairaus- ja vanhempainpäivärahoihin. Työtulon määrittely voi tulevaisuudessa muuttua, sillä yrittäjien eläkejärjestelmää koskeva kehitystyö on käynnissä. Asiasta saataneen lisätietoa vuoden 2026 edetessä.
Työtulo on määritelty yrittäjän eläkelaissa
YEL-työtulon määritelmä perustuu yrittäjän eläkelakiin. Alla suora lainaus:
”Eläkelaitos vahvistaa yrittäjälle vakuutuksen alkaessa yrittäjän työpanosta vastaavan vuotuisen työtulon. Työtulo on se palkka, joka kohtuudella olisi maksettava, jos hänen tässä laissa tarkoitettua yrittäjätoimintaansa suorittamaan olisi palkattava vastaavan ammattitaidon omaava henkilö, tai se korvaus, jonka muutoin voidaan katsoa keskimäärin vastaavan sanottua työtä.
Työtulo vahvistetaan kokonaisarvion perusteella. Työtuloa vahvistaessaan eläkelaitos pitää edellä tarkoitettuna palkkana ja korvauksena yksityisen sektorin kyseisen toimialan kokoaikaista työtä tekevien mediaanipalkkaa ja ottaa huomioon muut yrittäjän työpanoksen määrää, yrittäjätoiminnan laajuutta, yrittäjän ammattitaitoa ja yrittäjän työpanoksen arvoa kuvaavat tiedot.”
YEL-työtulo ei siis ole sama asia kuin yrittäjän tulot tai hänen nostamansa palkka, yritystoiminnan tulos tai liikevaihto. Tietoja yritystoiminnan laajuudesta (esim. liikevaihtoarvio sekä yrittäjän työtuntien määrä) käytetään kuitenkin apuna työtulon määrittelyssä. Koska kaikkiin tilanteisiin taipuvaa valmista laskukaavaa ei ole, määrittelyyn liittyy aina tulkinnanvaraisuutta.
Omaa YEL-työtuloasi voit arvioida pohtimalla, paljonko sinulle pitäisi maksaa palkkaa 12 kuukauden ajanjaksolla, jos tekisit vastaavaa työtä työntekijänä muualla. Suuntaa antavan arvion työtulosuosituksesta näet myös Työeläke.fi-sivuston laskurin avulla. Laskuri ei kuitenkaan pysty huomioimaan kaikkia tilanteita. Yrittäjä voi aina antaa eläkeyhtiölle lisätietoa työpanoksensa arvosta, jos työtulosuositus tuntuu ylimitoitetulta.
Voiko YEL-työtuloon itse vaikuttaa?
Yrittäjän YEL-työtulon vahvistaa aina työeläkeyhtiö kokonaisarvion perusteella. Kun olet ottamassa YEL-vakuutusta, sinulta kysytään tietoa toimialastasi sekä arviota liikevaihdostasi eli myyntisi määrästä. Näiden tietojen pohjalta saat työtulosuosituksen, josta sinulla on 30 prosentin liikkumavara niin alas- kuin ylöspäin.
Jos eläkeyhtiön antama työtulosuositus ja liikkumavara eivät kuitenkaan mielestäsi huomioi riittävästi työpanoksesi todellista arvoa, voit antaa eläkeyhtiölle lisätietoja, jolloin isompikin poikkeama työtulosuositukseen voi olla mahdollinen. Syy työtulosuosituksesta poikkeamiselle voi olla esimerkiksi se, että yritystoimintasi on osa-aikaista tai sivutoimista ja työtuntiesi määrä on vähäinen.
Käytännössä yrittäjä voi siis aina esittää tarkentavia lisätietoja työpanoksensa arvosta. Työtulon vahvistaa kuitenkin aina työeläkeyhtiö, joka antaa asiasta perustellun päätöksen. Yrittäjä voi halutessaan hakea päätökseen muutosta.
Kun vakuutus on otettu, eläkeyhtiö tarkistaa jatkossa yrittäjän YEL-työtulon kolmen vuoden välein. Säännöllisten tarkistusten tarkoituksena on varmistua, että yrittäjän työtulo vastaa hänen työpanoksensa todellista arvoa.
Yrittäjä voi tarkistustenkin välissä hakea YEL-työtuloonsa muutosta, jos yritystoiminnassa tapahtuu olennainen muutos, joka vaikuttaa työpanoksen määrään tai sen arvoon. Tällainen muutos voi olla esimerkiksi se, että päätoiminen yritystoiminta muuttuu sivutoimiseksi tai päinvastoin.
Mihin YEL-työtulo vaikuttaa?
Kun YEL-työtulo on vahvistettu, se vaikuttaa siihen, paljonko maksat eläkemaksuja ja millaista eläkettä sinulle yritystoiminnastasi kertyy. Eläkkeen lisäksi työtulo vaikuttaa myös työttömyysturvaan, vanhempainpäivärahoihin, sairausvakuutuksen päivärahoihin ja vapaaehtoisen työtapaturmavakuutuksen korvauksiin.
Mitä isompi YEL-työtulo, sitä isompia ovat eläkemaksut. Toisaalta isommalla työtulolla myös eläkettä kertyy enemmän ja olet oikeutettu parempiin etuuksiin silloin, kun tarvitset esimerkiksi sairauspäivärahaa, vanhempainpäivärahaa tai työttömyysturvaa.
- Taulukosta näet, paljonko YEL-vakuutus maksaa erilaisilla työtulotasoilla. Aloittavat yrittäjät saavat YEL-maksuista alennuksen ensimmäisen 48 kuukauden ajan.
- Eläkeyhtiön laskurien avulla puolestaan voit selvittää työtulon vaikutuksen eläkkeen kertymiseen ja sosiaalietuuksien määrään.
Vuonna 2026 YEL-työtulon minimi eli alaraja on 9423,09 euroa. YEL-vakuutus on otettava, jos työpanoksen arvo ylittää kyseisen rajan 12 kuukauden ajanjaksolla ja yritystoiminta jatkuu yhtäjaksoisesti vähintään neljän kuukauden ajan. Jos vuotuisen työpanoksen arvo on rajaa pienempi, vakuutusta ei tarvitse ottaa.
Onko YEL-työtulolla vaikutusta verotukseen?
Työtulo vaikuttaa yrittäjän eläkemaksujen määrään. YEL-maksut ovat verotuksessa vähennyskelpoisia joko yritystoiminnan veroilmoituksella, yrittäjän henkilökohtaisella veroilmoituksella tai yrittäjän puolison veroilmoituksella. Maksut voi vähentää vain yhdellä tavalla.
Verovähennyskelpoisuus tarkoittaa käytännössä sitä, että yrityksen verotettava tulos tai yrittäjän henkilökohtaiset verotettavat ansiotulot pienenevät eläkemaksujen verran. Kun verotettavan tulon määrä on pienempi, myös veroa maksetaan vähemmän.
Yksinkertaistettu esimerkki:
Yrittäjän verotettavat ansiotulot olisivat 45 000 euroa, mutta yrittäjä muistaa, että hän voi vähentää YEL-maksut henkilökohtaisessa verotuksessaan.
Jos YEL-maksut olisivat esimerkiksi 5000 euroa vuodessa, yrittäjän verotettava ansiotulo putoaa 40 000 euroon.
40 000 euron ansiotuloista yrittäjä joutuu maksamaan vähemmän ansiotuloveroa verrattuna 45 000 euron ansiotuloihin.
Verovähennyksen ansiosta eläkemaksuista jää siis todellisuudessa hieman vähemmän maksettavaa kuin YEL-maksujen tosiasiallinen määrä on. Lue työeläkeyhtiö Elon verkkosivuilta, miten yritysmuoto ja YEL-maksujen maksaja (yrittäjä itse vai yritys) vaikuttaa siihen, miten verovähennys tehdään.
Lasketaanko vuosittainen YEL-työtulo kalenterivuodelta?
Vuotuinen eli vuosittainen YEL-työtulo ei tarkoita kalenterivuoden (1.1.-31.12.) työtuloa vaan minkä tahansa 12 kuukauden ajanjakson työtuloa. YEL-velvollisuus alkaa siitä ajankohdasta, jolloin työskentelysi yrityksessä on siinä määrin laajaa, että vastaavasta työpanoksesta tulisi maksaa palkkaa vastaavan ammattitaidon omaavalle ja samaa työtä tekevälle työntekijälle yli YEL-työtulon alarajan.
Missä vaiheessa YEL-vakuutus tulisi ottaa?
YEL-vakuutuksen työtulon alaraja 9423,09 euroa (2026) tarkoittaa noin 785 euron työtuloa kuukaudessa. YEL-työtulo määritellään vuositasolla eli 12 kuukauden ajanjaksolla, mutta kuukausikohtainen luku on esitetty havainnollistamaan rajan ylittymistä.
Kuvitellaan, että Ylermi Yrittäjä aloittaa yritystoimintansa heinäkuussa ja hänen työskentelynsä on heti alusta alkaen siinä määrin laajaa, että hän arvioi YEL-työtulokseen 2000 euroa kuukaudessa.
Käytännössä Ylermi siis arvioi, että vastaavasta työskentelystä olisi kohtuullista maksaa palkkaa 2000 euroa kuukaudessa samaa työtä tekevälle ja vastaavan ammattitaidon omaavalle henkilölle. 12 kuukauden ajanjaksolla tarkasteltuna tämä tarkoittaisi 24 000 euron YEL-työtuloa.
Käytännössä työtulon minimi ylittyy siis heti ja Ylermi on vakuuttamisvelvollinen yritystoimintansa alusta alkaen. Vakuutus on otettava puolen vuoden sisällä YEL-ehdot täyttävän yritystoiminnan aloittamisesta, mutta vakuutuksen alkamispäiväksi asetetaan kuitenkin se ajankohta, jolloin ehdot täyttyivät.
Ylermin pitäisi siis ottaa YEL-vakuutus viimeistään vuodenvaihteessa, mutta vakuutuksen alkamisajankohdaksi merkittäisiin edeltävä heinäkuu, jolloin YEL-ehdot täyttävä yritystoiminta alkoi. YEL-vakuutusmaksut Ylermille lasketaan heinäkuusta alkaen.
Työtulon alaraja ei aina ylity yritystoiminnan alussa
Yritystoiminta voi alkaa myös siten, että ensimmäisinä kuukausina toimintaan uppoava työmäärä on hyvin pieni. Aloittava yrittäjä saattaa esimerkiksi arvioida, että ensimmäisinä kuukausina hänen työmääränsä on niin vähäinen, että vastaavasta työskentelystä olisi kohtuullista maksaa palkkaa vain noin 500 euroa kuukaudessa. 12 kuukauden ajanjaksolla tarkasteltuna tämä tarkoittaisi 6000 euron vuosittaista työtuloa, joka ei ylitä YEL-vakuuttamisen rajaa.
Vakuutus pitää ottaa alkavaksi vasta siitä ajankohdasta lukien, jolloin yrittäjän työskentely on siinä määrin laajaa, että vastaavasta työstä olisi kohtuullista maksaa palkkaa 12 kuukauden ajanjaksolla yli 9423,09 euroa. Tämä tarkoittaisi yli 785 euron kuukausittaista työtuloa, mutta varsinainen YEL-työtulo määritellään aina vuositasolla.
Sivutoimisilla yrittäjillä yritystoiminta voi myös olla jatkuvasti niin pienimuotoista, ettei YEL-työtulo ylity missään vaiheessa. Tällöin yrittäjän ei tarvitse ottaa YEL-vakuutusta. Sivutoimisuus ei kuitenkaan itsessään ole peruste olla ottamatta YEL-vakuutusta, jos vakuuttamisen ehdot täyttyvät.
YEL-vakuutusta ei tarvita myöskään silloin, jos yrittäjyystoiminta ei kestä yhtäjaksoisesti yli neljää kuukautta. Poikkeus sääntöön voi kuitenkin syntyä tilanteissa, joissa samaa kausiluonteista toimintaa harjoitetaan vuodesta toiseen. Eläketurvakeskus käyttää esimerkkinä kioskia, jota pidetään vuosittain auki kolmen kuukauden ajan.
Entä jos YEL-vakuutus otetaan yritystoimintaan, joka kestää yli neljä kuukautta, mutta alle vuoden?
YEL-työtulo määritetään aina vuotuisena työtulona, vaikka yrittäjyys kestäisi vain osan vuodesta. Yrittäjä maksaa kuitenkin YEL-maksuja vain siltä ajalta, jolloin vakuutus on voimassa.
Jos esimerkiksi kahdella yrittäjällä on sama 20 000 euron YEL-työtulo, mutta toinen yrittäjä on vakuutettuna vain 6 kuukautta ja toinen 12 kuukautta, ensimmäinen maksaa YEL-maksuja vain puolet siitä summasta, jonka koko vuoden vakuutettuna oleva maksaa.
YEL-työtulon määräytyminen voi tulevaisuudessa muuttua
Yrittäjän YEL-työtulon määrittelyyn liittyy paljon tulkinnanvaraisuutta, eikä yrittäjän ja eläkeyhtiön näkemys työtulosta ole aina yhtenevä. Myös laskurien antamat työtulosuositukset ovat saaneet varsin paljon kritiikkiä julkisessa keskustelussa.
Kysymyksiä oikeasta työtulon tasosta voi syntyä esimerkiksi silloin, jos yrittäjän työtunnit ovat pienet mutta liikevaihto silti iso. Toinen esimerkki on tilanne, jossa yrittäjälle määritelty YEL-työtulo on suuri, mutta yritystoiminnan alussa myyntiä ei vielä kerry. YEL-maksujen maksaminen on luonnollisesti hankalaa, jos todelliset tulot ovat pienet YEL-työtuloon nähden.
Tällä hetkellä käynnissä on YEL-järjestelmän kehittämistä koskeva selvityshanke, jonka tavoitteena on parantaa yrittäjien eläkejärjestelmää sekä kartoittaa nykyisen YEL-työtulomäärittelyn ongelmakohtia. Selvityshankkeen raportti valmistui joulukuuksi 2025, ja se sisältää ehdotuksia työtulon määrittelyyn liittyvien ongelmien ratkaisemiseksi.
Minkäänlaisia päätöksiä asiasta ei ole tehty, mutta yrittäjän on hyvä olla tietoinen siitä, että työtulon määrittelyyn voi tulevaisuudessa olla luvassa muutoksia. Yksi usein kuultu ehdotus on, että ainakin aloittavilla ja pienituloisilla yrittäjillä maksut määräytyisivät todellisten tulojen perusteella.
Mediatietojen mukaan YEL-järjestelmää olisi tarkoitus uudistaa vielä kuluvan hallituskauden aikana. Käytännössä tämä tarkoittaisi, että uudistusesitys olisi saatava eduskuntaan syksyyn 2026 mennessä. Asiasta saataneen lisätietoa vuoden 2026 edetessä.